* Miksi kaikki väittävät, että oopperoissa on aina kurja loppu?
Kaikki minun kaverini ovat aina onnellisia, kun ooppera loppuu.
*Lääketiede määritteli kankkusen uudella tavalla:
- Krapula on tila, joka valtaa aivot, jos niitä ei edellisenä iltana käytetä mihinkään järkevään.
*Mitä erikoista on Ahvenanmaalla?
- No 20 000 ihmistä ja vain kahdeksan sukunimeä.
* Italiassa ei ole yhtään Jehovan todistajaa, koska Italiassa yleensä kaikki, jotka todistavat, pääsevät hengestään.
* Afrikasta tulee huomattavan paljon huippuluokan pitkänmatkan juoksijoita. Mikä oli tärkein syy ja paras valmentaja, kun etiopialaiset oppivat juoksemaan todella lujaa?
Vastaus: Nälkäinen leijona.
* Mitä Sofi Oksanen vastasi Matti Rönnille, kun Rönni ilmaisi kohteliaasti, että olisi kiva päästä sinun housuihisi.
Sofi katseli Mattia ja sanoi:
- Kyllä minulle riittää, että niissä on yksi persereikä.
* Neljä kymmenestä yli 50-vuotiaasta kärsii peräpukamista.
Merkitseekö se sitä, että joku nauttii niistä?
* Raha puhuu, mutta minulle se useimmiten sanoo vain hyvästi, totesi vaimo.
* Matti Nykänen:
- Ruotsi olisi tosi komea ja kiva maa, jos ei seillä olisi noita ruotsalaisia.
* Miten saat Itäkeskuksessa täynnä olevan monirotuisen baarin tyhjenemään?
- Astut sisään ja sanot: Meillä oli nyt tarjolla viisi työpaikkaa reippaille nuorille miehille.
* Mitä eläkettä tietyt sosiaaliset vähemmistöt ja heimot nauttivat?
- Työhaluttomuuseläkettä.
* Lappalaisilla ja perussuomalaisilla on reilu meininki. Heidän mielestään sekä pedoista että pedofiileistä voisi maksaa kunnon tapporahan.
(ISBN 978-951-20-8257-5)
lauantai 29. tammikuuta 2011
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Kekkosestakin on laajalti kirjoiteltu
Kekkosen virka-aikana käytettiin kaikissa valtionhallinnon vessoissa Nokian kaksoiskreppiä. Valtion tilintarkastajat tarttuivat yksityiskohtaan. Rullat olivat kalliita, ja maa oli vähävarainen. Kaksoiskreppimääräys oli kuitenkin tullut presidentiltä itseltään, joten tilintarkastajien esimiehen piti soittaa Tamminiemeen.
Presidentti hermostui.
- Pitäisihän teidän tietää, että kaksoiskreppi on aivan välttämätön! Neuvostoliitto haluaa kopiot kaikista valtioneuvostossa käsitellyistä papereista.
Huolestunut rouva seurasi olympiamiesten sauhuttelua kentällä ja kysyi urheilun tukipilarilta Lauri ”Tahko” Pihkalalta, saiko urheilija polttaa.
- Parempi urheilla ja tupakoida kuin pelkästään tupakoida, kuului vastaus.
Tupakansavua Tahko ei sietänyt. Kerran hän istui pienessä huoneessa, jossa moni sytytti savukkeensa jo ennen kuin puheenjohtaja oli avannut kokouksen. Heti nuijan kopahdettua hän pyysi puheenvuoron.
- Herra puheenjohtaja, kun minä en polta, pyytäisin saada luvan pilata tämän huoneen ilmaa piereskelemällä.
Lupaa ei tullut, mutta savukkeet sammuivat.
Alatuvan Arska meni apteekkiin, ojensi farmaseutille omalääkärin kirjoittaman reseptin, odotti tovin ja sai verenpainelääkkeensä. Hän vilkaisi pakkauksen kylkeen kiinnitettyä annostelu-ohjetta ja sanoi:
- Ei tämä enää onnistu.
Oli farmaseutin vuoro ihmetellä.
- Siis tämä. Arska sanoi ja osoitti ohjetta, jossa luki: ”Kolme kertaa päivässä synnin jälkeen.”
Vetelissä vietettiin kantelenero Kreetta Haapasalon kuoleman muistojuhlaa. Päätilaisuus pidettiin ulkona kirkonmäellä, ja paikallislehdessä oli tiedotettu etukäteen:”Tilaisuudessa puhuu kirkkoherra, sateen sattuessa kappalainen.”
Seuraavalla viikolla lehti saattoi kertoa:” Sää oli kaunis, ja tilaisuudessa puhui kirkkoherra. Muu ohjelma oli arvokasta.(ISBN 978-951-584-879-b)
tiistai 18. tammikuuta 2011
Vanhaan hyvään aikaan
Kun purjelaiva pitkän rupeaman jälkeen rantautui Rio Gallegosin kaupunkiin Santa Cruzin rannikolle, kapteeni piti miehistölleen puhuttelun:
- Merimiehet! Kun te nyt menette maihin, pitäkää visusti mielessänne, että Argentiinan tytöillä ei ole mitään sellaista, mitä teidän oman kotimaanne tytöillä ei olisi.
- Tiedetään, tiedetään, miesten joukosta kuului. Seurasi levotonta kuhinaa, ja sama ääni jatkoi:
- Mutta se on niillä täällä Argentiinassa.
Kapteeni ei ollut kuulevinaankaan vaan jatkoi:
- Ja sanokaa, miehet, tiedättekö mitään kamalampaa kuin se, että tuhlaa vaivoin ansaitsemansa palkan viinaan.
Taas kuului mutinaa miesten joukosta:
- Tiedetään, tiedetään.
- Ja mikä se sellainen voisi olla?
- Jano.
(ISBN 978-951-584-879-b)
- Merimiehet! Kun te nyt menette maihin, pitäkää visusti mielessänne, että Argentiinan tytöillä ei ole mitään sellaista, mitä teidän oman kotimaanne tytöillä ei olisi.
- Tiedetään, tiedetään, miesten joukosta kuului. Seurasi levotonta kuhinaa, ja sama ääni jatkoi:
- Mutta se on niillä täällä Argentiinassa.
Kapteeni ei ollut kuulevinaankaan vaan jatkoi:
- Ja sanokaa, miehet, tiedättekö mitään kamalampaa kuin se, että tuhlaa vaivoin ansaitsemansa palkan viinaan.
Taas kuului mutinaa miesten joukosta:
- Tiedetään, tiedetään.
- Ja mikä se sellainen voisi olla?
- Jano.
(ISBN 978-951-584-879-b)
lauantai 15. tammikuuta 2011
Vanhan isännän näkemys
-Takalan vanhaemäntä Senja makasi kuolinvuoteellaan. Oli laitettu jo renki hakemaan pappia mummun luokse. Pikkutenavat pitivät kuitenkin tuvassa sellaista mekastusta, ettei kuoleva saanut sen siunaamaa rauhaa. Hän vääntäytyi sängystä, kouraisi pitkän leipälapion ja lähti hätyyttämään kakaroita pihalle.
Porstuassa hän törmäsi pappiin, joka säikähti pahan kerran ja änkytti:
- E-eikös teidän pitäisi olla kovasti sa-sairaana?-
-Pitäisi. Mutta kun noilta saatanoilta ei saa edes sairastaa!-
Kirkonmies istuutui penkille ja sanoi, että Senja oli niin paljon elämässään nähnyt, että puri nyt vain hammasta ja koetti kestää.
- Mitä perkelettä minä puren? Kun on molemmat hampaatkin yläleuassa.
Senja sitten kuoli ja hautajaisia järjestettiin. Pappi saatui taloon uudestaan, sillä kertaa lohduttamaan leski-isäntää: - Siellä se Senja-emäntä ja enkelit kilvan lauleskelevat ja soittelevat taivaan ilossa.
- Laulelevat, laulelevat, vanha isäntä tuumasi värittömään tapaansa.
- Mutta vain niin kauan, kun oppivat tuntemaan hänet.
Kun ruumista sitten vietiin surusaatossa hautausmaalle, tien varteen sattui naapurikylän eukko, joka ei ollut kuullutkaan Senjan kuolleen. - Ja kuka meistä on päässyt ikuiseen lepoon? hän kysyi hurskaasti ja risti kätensä.
- Minä, vanha isäntä rykäisi.
- No mutta, ihan totta, eukko loukkaantui. - kuka on kuollut?
- Kai se on tuo, joka tuolla arkussa makaa.
(Nauru päivässä )
Porstuassa hän törmäsi pappiin, joka säikähti pahan kerran ja änkytti:
- E-eikös teidän pitäisi olla kovasti sa-sairaana?-
-Pitäisi. Mutta kun noilta saatanoilta ei saa edes sairastaa!-
Kirkonmies istuutui penkille ja sanoi, että Senja oli niin paljon elämässään nähnyt, että puri nyt vain hammasta ja koetti kestää.
- Mitä perkelettä minä puren? Kun on molemmat hampaatkin yläleuassa.
Senja sitten kuoli ja hautajaisia järjestettiin. Pappi saatui taloon uudestaan, sillä kertaa lohduttamaan leski-isäntää: - Siellä se Senja-emäntä ja enkelit kilvan lauleskelevat ja soittelevat taivaan ilossa.
- Laulelevat, laulelevat, vanha isäntä tuumasi värittömään tapaansa.
- Mutta vain niin kauan, kun oppivat tuntemaan hänet.
Kun ruumista sitten vietiin surusaatossa hautausmaalle, tien varteen sattui naapurikylän eukko, joka ei ollut kuullutkaan Senjan kuolleen. - Ja kuka meistä on päässyt ikuiseen lepoon? hän kysyi hurskaasti ja risti kätensä.
- Minä, vanha isäntä rykäisi.
- No mutta, ihan totta, eukko loukkaantui. - kuka on kuollut?
- Kai se on tuo, joka tuolla arkussa makaa.
(Nauru päivässä )
tiistai 11. tammikuuta 2011
Tie terveyteen
Varsinkin Itä-Suomessa on kovasti koetettu tutkia, miksi niin monet suomalaiset menehtyvät erilaisiin sydänsairauksiin. Nyt on löydetty jonkinlaista valaistusta tähän ongelmaan. Aivan viimeaikaisissa tutkimuksissa on nimittäin todettu, että
- japanilaiset syövät hyvin vähän rasvaa ja heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairaukisa kuin suomalaisilla
- ranskalaiset taas syövät hyvin paljon rasvaa ja juovat hyvin paljon punaviiniä, mutta heilläkin on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
- japanilaiset puolestaan juovat hyvin vähän punaviiniä, mutta kuten todettu, heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
- italialaiset taas juovat ihan älyttömästi punaviiniä ja heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
- saksalaiset sitä vastoin syövät runsaasti rasvaa ja juovat tolkuttomasti olutta, mutta heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
Tutkimukset osoittavat vääjäämättömästi, että on ihan sama. mitä syö tai juo. Suurin syy suomalaisten suuriin sydänsairauslukuihin on siinä, että suomalaiset puhuvat suomen kieltä.
(ISBN 978-951-23-5281-4)
- japanilaiset syövät hyvin vähän rasvaa ja heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairaukisa kuin suomalaisilla
- ranskalaiset taas syövät hyvin paljon rasvaa ja juovat hyvin paljon punaviiniä, mutta heilläkin on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
- japanilaiset puolestaan juovat hyvin vähän punaviiniä, mutta kuten todettu, heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
- italialaiset taas juovat ihan älyttömästi punaviiniä ja heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
- saksalaiset sitä vastoin syövät runsaasti rasvaa ja juovat tolkuttomasti olutta, mutta heillä on huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin suomalaisilla
Tutkimukset osoittavat vääjäämättömästi, että on ihan sama. mitä syö tai juo. Suurin syy suomalaisten suuriin sydänsairauslukuihin on siinä, että suomalaiset puhuvat suomen kieltä.
(ISBN 978-951-23-5281-4)
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
Jo loppui armas aika ja ...
Näin loppiaisen jälkeen kantoi emäntä taas kuusen ulos. Toimenpidettä katsellessani muistui mieleeni seuraavaa:
Kerran, ei niin kauankaan sitten, teki Joulupukki lähtöä jokavuotiselle retkelleen. Tällä kertaa se ei ollut helppoa, sillä vaikeuksia riitti kaikkialla. Neljä tontuista oli sairastunut, eivätkä nuoremmat tontut pystyneet valmistamaan leluja yhtä nopeasti. Niinpä Pukki alkoi olla huolissaan aikataulun toteutumisesta. Sitten vielä anoppi ilmoitti tulevansa viikoksi Korvatunturille, eikä se vähentänyt pukin paineita lainkaan.
Kun pukki meni talliin, hän huomasi kolmen poroista kuolleen ja kahden muun loikanneen luoja ties minne.
Lisää stressiä. Kun hän lopulta alkoi valjastaa loppuja poroja reen eteen, toinen valjaista katkesi ja reki kaatui. Suurin osa lahjoista särkyi pudotessaan maahan.
Turhautuneena Pukki meni pirttiin ottaakseen kupin kahvia ja kunnon viskipaukun, mutta tontut olivat löytäneet hänen viinakaappinsa, eikä siellä ollut enää mitään juotavaa. Hermostuksissaan hän pudotti kahvikupin. Kupin pienet sirpaleet pyörivät pitkin lattiaa.
Pukki meni hakemaan luutaa, mutta hiiret olivat jyrsineet sen kaikki harjakset poikki. Juuri silloin soi ovikello. Pukki avasi oven, sen takana oli pieni enkeli suuren tuuhean joulukuusen kanssa.
Ja se pieni enkeli kysyi:
- Pukki, mihin sinä haluat minun laittavan tämän kuusen???
Näin siis pieni enkeli joutui kuusen latvaan. Jos huomaat onkun katsovan enkeliä hieman erikoisesti, hän on varmasti kuullut tämän tarinan.
(ISBM 978-951-23-5281-4)
Kerran, ei niin kauankaan sitten, teki Joulupukki lähtöä jokavuotiselle retkelleen. Tällä kertaa se ei ollut helppoa, sillä vaikeuksia riitti kaikkialla. Neljä tontuista oli sairastunut, eivätkä nuoremmat tontut pystyneet valmistamaan leluja yhtä nopeasti. Niinpä Pukki alkoi olla huolissaan aikataulun toteutumisesta. Sitten vielä anoppi ilmoitti tulevansa viikoksi Korvatunturille, eikä se vähentänyt pukin paineita lainkaan.
Kun pukki meni talliin, hän huomasi kolmen poroista kuolleen ja kahden muun loikanneen luoja ties minne.
Lisää stressiä. Kun hän lopulta alkoi valjastaa loppuja poroja reen eteen, toinen valjaista katkesi ja reki kaatui. Suurin osa lahjoista särkyi pudotessaan maahan.
Turhautuneena Pukki meni pirttiin ottaakseen kupin kahvia ja kunnon viskipaukun, mutta tontut olivat löytäneet hänen viinakaappinsa, eikä siellä ollut enää mitään juotavaa. Hermostuksissaan hän pudotti kahvikupin. Kupin pienet sirpaleet pyörivät pitkin lattiaa.
Pukki meni hakemaan luutaa, mutta hiiret olivat jyrsineet sen kaikki harjakset poikki. Juuri silloin soi ovikello. Pukki avasi oven, sen takana oli pieni enkeli suuren tuuhean joulukuusen kanssa.
Ja se pieni enkeli kysyi:
- Pukki, mihin sinä haluat minun laittavan tämän kuusen???
Näin siis pieni enkeli joutui kuusen latvaan. Jos huomaat onkun katsovan enkeliä hieman erikoisesti, hän on varmasti kuullut tämän tarinan.
(ISBM 978-951-23-5281-4)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)