Esihistoriaa

Pikku-Kallen varhaismuisto

Kallelle avautui mahdollisuus tehdä äitinsä kanssa kaupunkimatka.

Kaupunkiin päästyä ja hetki puistossa käveltyään Kalle ilmoitti suuren hädän koittaneen.

-         Menen tuon ison puun taakse asioimaan, ilmoitti Kalle.

-         Älä ihmeessä,  varoitti äiti. Kaupunkilaiset ovat niin tarkkoja, että ne keräävät koirankin jätökset mukanaan kuljetettavaksi.

No, ei Kallen auttanut muu kuin kupla otsassa jatkaa matkaa äidin rinnalla.

Sattumalta he pian kohtasivat pienen rakennuksen, jossa oli kaksi ovea. Toisessa ovessa oli kanan, toisessa kukonkuva.

Äiti ilmoitti, että tuossa on Hotelli Helpotus. Niinpä hän meni kanankuvaovesta sisään Kalle mukanaan.

Kalle katseli ihmeissään ympärilleen. Hän havaitsi pieniä huoneita ja sisään kurkistaessaan näki siellä ihmeellisen, yksijalkaisen tuolin, jonka kannessa oli aikamoinen reikä.

Äiti kertoi tuolin tarkoituksen ja alkoi nostella helmojaan ja laskea housujaan. Hän istahti tuohon ihmeelliseen reikäjakkaraan ja pian alkoi tyytyväinen prutina kuulua tuolilta. Ja huoneeseen levisi vieno maalaistuoksu.

Nokkaansa nyrpistäen Kalle keksi kysyä ovessa olevan kanan kuvan sanomaa.

Äiti kertoi, että oven takana on naisten osasto. Miesten osaston ovessa taas komeilee kukko.

Ja tietenkin äiti kehotti myös Kallea nyt asioimaan.

Kalle totesi olevansa mies eikä hyväksynyt naisten osastoa asiointipaikakseen koskapa miehillekin oli oma osastonsa.

Niinpä Kalle siirtyi kiireesti kukonkuvaovesta sisään. Hän huomasi huoneen sisustuksen olevan muuten ihan samanlaisen kuin oli kanoillakin. Ainoa ero oli seinällä oleva rivi strutsinmunan puolikkaista. Kalle arveli aivan oikein, että ne oli tarkoitettu pissimistä varten.

Niinpä Kalle ryhtyi kiivaasti kaivamaan omaa henkilökohtaista paloletkuaan esiin, mutta huomasi pettymyksekseen etteivät hänen jalkansa riitä oikealle asiointikorkeudelle.

Eipä auttanut muu kuin Kallen laskea myös housunsa ja istua reikäjakkaralle, johon oli vielä hätäpäissään vaarassa luiskahtaa.

Siinä istuessaan ja asioidessaan Kalle katseli seinille piirrettyä taidetta.

Mutta onneksi Kalle ei osannut vielä lukea!

Tässä oli Pikku-Kallen varhaisin kaupunkimuisto.

• Miksi naisten vessojen seinissä on enemmän hävyttömyyksiä kuin miesten vessoissa?

        Naisilla on molemmat kädet vapaana.

• Mitä yhteistä on lemulla ja löyhkällä?

-         Molemmat ovat lokkaleita.

• Mikä on voimakkainta maailmassa?

-         Pissa. Poliisikaan ei voi pidättää sitä.

• Mitä tehdä,  jos tulee hätä käteen?

-         No, siitähän selviää käden käänteessä!

• Esko Aho meni Amerikassa suuriin juhliin. Juuri kun hän tuli vessasta, eräs nainen tuli esittelemään itsensä:

   - I am Elizabeth von Bar.

   - I am Esko from toilet, Esko vastasi.

• Kirjoitus vessan seinässä:

   - Muista. Mikään tehtävä ei ole loppuun suoritettu ennen kuin paperityöt on tehty.

• Pikku-Kalle tuli mummolassa vessasta ja mummo moitti:

  - Eikö äitisi ole opettanut sinua pesemään käsiä vessassa käynnin jälkeen?

   - Ei, mutta äiti on opettanut olemaan laskematta sormille!